| EXHIBITIONS
CALENDAR
ARTISTS
SHOP
CONTACT
ART FAIRS
SOCIETY FOR
NEW CRAFT
_____________
Gallery NORSU
Kaisaniemenkatu 9
P.O.Box 152 /
FI-00171 Helsinki, Finland
galleria@norsu.info
Telephone +358 9 2316 3250
_____________
Opening hours:
Tue, Thu and Fri
11 am – 5 pm,
Wed 11 am – 8 pm,
Sat 12 pm – 4 pm.
Sundays and Mondays closed.
_____________
|
|
AUTOMAATTI
Roni Harsu |
”Juttelin
ystävän kanssa tulevasta musiikkitapahtumasta. En saanut
hänen puheestaan selvää. Jo tässä vaiheessa
aloin epäillä tilanteen todellisuutta, koska en muistaakseni
pitänyt tästä henkilöstä ja nyt mukamas juttelin
hänen kanssaan jostain näin mitättömästä
aiheesta. Se ei ollut alkuunkaan uskottavaa. Niin kutsuttu ystäväni
jatkoi mumisemistaan tapahtumasta, kunnes minun oli pakko keskeyttää
ja kysyä, mistä tapahtumasta oli kyse. Vastauksessa meni
jonkin aikaa, enkä ollut ikinä kuullutkaan kyseisestä
tapahtumasta, vaikka se tapahtui hyvin tuntemassani kaupungissa.”
Tässä vaiheessa ymmärsin olevani unessa ja että
olin keksinyt ystävälleni muminan, jotta aivoni saisivat
aikaa miettiä järkeenkäypää vastausta kiperään
kysymykseen, jota minä itse asiassa esitin itselleni. Kun unessa
ollessaan tajuaa, ettei ole hereillä, muuttuu uni vapaaksi uudeksi
todellisuudeksi, missä vain omat pelot ovat rajoitteina. Hieman
samaa oivaltamisen tunnetta haen teoksia tehdessäni.
Parhaimmillaan esineitä luodessani olen ajan tuolla puolen, kuten
unissa. Siinä aika unohtuu tai sitä ei oikeastaan ole. Tätä
tapahtuu kuitenkin vain hetkellisesti, koska kun ei ole aikaa, ei
ole mitään ajanlaskua, mihin suhteuttaa tekemistään.
Tällaisesta tilanteesta puuttuu äärimmäisen tylsä
aikajärjestys. Ajallisesti pitkäkin aika voi tuntua kovin
lyhyeltä. Tällaisten hetkien arvoa ei voi mitata, niistä
voi vain nauttia sen hetken.
Niin kuin unissaan, myös teoksia tehdessään pitäisi
onnistua yllättämään itsensä. Tai eihän
välttämättä pidä tehdä, mutta se kyllä
pitää mielenkiinnon tekemiseen yllä, jos kyseenalaistamalla
vanhoja toimintamalleja, tai vaikka vahingossa yllättää
itsensä. Kyse on kai kohdallani kontrollin ja kontrolloimattomuuden
välitilasta. Se hetki kun kontrolli katoaa, mutta ei vielä
ole täysin luisunut kontrolloimattomuuteen. Vaikka janoan hallitsemattomuutta,
jokin osa minusta taistelee sitä vastaan.
Esineitä tuottaessani on kyse syntymästä ja mielestäni
syntymässä on hyvin vähän kontrolloitavissa, jos
ollenkaan. Sattumalla on siis suuri osuus tekemisissäni. En voi
pysyä tässä synnyttävässä ja ajattomassa
tilassa kuin tovin ja taas aika muistuttaa itsestään, esim.
vatsan kurinalla, josta seuraa työn loppuminen ja ruuan lämmitys.
Roni Harsu |
|
|
|
